Asiaa aluevaaleista
Ennaltaehkäisy on toimivan hyvinvointialueen peruskivi, jonka ympärille haluan muurata seuraavat keinot:
- Hyvinvoiva henkilöstö
- Osallistava johtaminen, jossa viisaus työn suorittamiseen löytyy sen tekijöistä
- Ihmisten arjen tarpeiden tunnistaminen ja palvelut niiden mukaisesti.
- Selkeä työn- ja vastuunjako sekä vaikuttamismahdollisuudet, osallistaen koko henkilöstö
- Yhteinen työtä helpottava tietojärjestelmä
- Toimiva tilaaja, tuottaja yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa
- Sitoutuneet päättäjät, jotka toiminnallaan osoittavat, että hallintoa kevennetään ja valinnan vapaus elää
- Aito yhdessä tekeminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä
Näkemyksiä ja taustaa keinoille
Hyvinvointi on edullista
Keinojen taustalla on yrittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana saamani kokemukset: Hyvinvoivan ihmisen työ tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen ja hyvinvoiva ihminen tarvitsee vähemmän kalliita sote-palveluja. Hyvinvoiva henkilöstö ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy ovat kaiken hyvän alku.
Hyvinvoinnin saavuttamiseksi keskityn lupausten sijaan keinoihin, joilla tämä tavoite voidaan saavuttaa kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää osallistavaa johtamista, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat yhdessä ja osataan tehdä onnistunutta tilaaja-tuottaja yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa.
Osallistava johtaminen, jossa viisaus työn suorittamiseen löytyy sen tekijöistä
Keinoja etsittäessä on tunnettava ihmisten arjen tilanne ja tarpeet. On ymmärrettävä, että viisaus työn tekemiseen löytyy työntekijöistä ja, että henkilöstön hyvinvointi on riippuvainen johtamiskulttuurista sekä toimintapuitteista. Tietotekniikan osalta oleellista on, että saadaan yhtenäinen työtä helpottava järjestelmä.
Kokemuksesta tiedän, että selkeä työn- ja vastuunjako, jossa jokaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa oman työn tekemiseen lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Se helpottaa myös johtamista ja purkaa moniportaisen hallinnon. Työn- ja vastuunjaossa oleellista on, että työn kuorma ja vaativuus eivät ylitä tai alita kenenkään voimavaroja.
Johdon keskeinen tehtävä on luoda sellainen henkinen ja fyysinen työskentely-ympäristö, jossa kukaan ei ”pomota” vaan jokainen voi käyttää aivojaan työnsä toteuttamiseen ilmapiirissä, jossa vallitsee luottamus ja saa tarvittaessa tukea. Oleellista on huolehtia myös, että kaikki saavat tehtäviinsä tarvittavan koulutuksen ja opastuksen.
Hallintokeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen
Perustettava hyvinvointialue antaa hyvän mahdollisuuden palveluiden tarpeista lähtevään keveään hallintoon. Tämä on mahdollista nyt kun muodostetaan uusi aluehallinto, joka korvaa kymmeniä olemassa olevia kuntien ja kuntaliittojen hallintohimmeleitä. Eli väitteet hallintohimmelien lisäämisestä ovat valheellisia. Osallistava tiedolla johtaminen on tehokas keino muodostaa kevyt hyvin toimiva hallinto. Siinä ei ole jäykkiä ”pomoportaita” vaan tiimejä, joissa jokaisella on selkeä tehtävä ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen.
Valinnan vapaus on olennaista
Jokaisella on jatkossa oikeus valita sote-keskus ja tarvittaessa vaihtaa sitä. Lisäksi jokaisella on edelleen valinnan vapaus ja oikeus käyttää yksityisiä palveluja omakustanteisesti kuten ennenkin.
Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa toimivaksi
Yritysten ja kolmannen sektorin käyttäminen palveluntuottajana on osa hyvin toimivaa sotea. Yrityksiltä ostettavat palvelut on määriteltävä selkeästi ja kilpailutettava. Kolmannen sektorin kanssa palveluista pitää neuvotella ja tehdä pitkäaikaiset sopimukset. Lähete yksityisen ja kolmannen sektorin palveluihin annetaan sote-keskuksesta henkilöstä tiedossa olevien tarpeiden mukaan. Näin varmistetaan, että palvelua saa oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Nämä palvelut sisältyvät julkisiin palveluihin. Niistä asiakkaalle ei tule lisäkustannuksia
Palveluseteli voi olla hyvä apu, mutta huono isäntä.
Sote-uudistusta vastustavien tahojen luoma mielikuva, että asiat saataisiin kuntoon jakamalla palveluseteleitä, on vastuuton. Palveluseteleiden jakaminen palveluiden piiriin jonottaville ihmisille ilman asiantuntevaa ohjausta oikeaan palveluun on pahimmillaan heitteille jättämistä. Ihmisen on päästävä jonottamatta hoitoarvioon, jotta oikeanlaista apua voidaan tarjota. Näin toimien voidaan parantaa ennalta ehkäisyä ja säästää myös rahaa. Tässä sosiaali- ja terveystoimen saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Hyvällä yhteistyöllä yksityiset ja julkiset palvelut täydentävät toisiaan myös jonoja purettaessa.
Pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on kaiken hyvän alku
Ennaltaehkäisy edellyttää keskittymistä keinoihin, joilla voidaan poistaa pahoinvointiin johtavia syitä, jotka liittyvät lastensuojelun huostaan ottamiseen, mielenterveysongelmiin, päihteiden liialliseen käyttöön, yksinäisyyteen, koulukiusaamiseen ja työsyrjintään.
Ennaltaehkäisyyn tarvitaan matalan kynnyksen tukipalveluja perheiden, lasten, nuorten, ikääntyvien, vammaisten, yksinasuvien ja maahanmuuttajien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä ennakoivasti heti kun tarve on tunnistettavissa. Oleellista on, että toimia ei jätetä kesken. Tiedossa on, että asian hoitaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Tällä hetkellä tilanne on se, että painopiste on seurausten hoidossa ja syihin puuttuminen on ontuvaa. Syitä on monia, mutta yksi oleellinen on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ontuva yhteistyö. Ennaltaehkäisyn kannalta näiden tahojen välinen saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Tähän sote-uudistus antaa hyvän mahdollisuuden.
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö luo hyvän pohjan hyvinvoinnin edistämisessä tarvittavalle kuntien ja hyvinvointialueen väliselle yhteistyölle, josta hyvinvointialueen on otettava vetovastuu
Palo ja pelastustoimi on malliesimerkki onnistuneesta alueellistamisesta.
Turun kaupunginhallituksen edustajana olin edellisen valtuuskauden mukana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassa. Sen kokemuksen perusteella voin todeta, että alueellistaminen on tuottanut hyvää tulosta. Uskon, että sote-uudistus antaa mahdollisuuden myönteiseen muutokseen myös sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Se edellyttää, että päättäjien enemmistö sitoutuu aidosti asiapohjalta edistämään uudistuksen onnistumista, lähtien ihmisten hyvinvoinnin edellyttämistä tarpeista.
Jarmo Laivoranta ja ehdokkuus
Taustani ovat vaatimattomat mutta elämänmyönteiset. Kasvoin aikuiseksi kaksitoistalapsisenperheen toiseksi vanhimpana. Silloin unelmoin paremmasta huomisesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, joka antaa kaikille mahdollisuuden hyvään elämään.
Minulle kehittyi jo nuorena poikana intohimo vaikuttaa asioihin, joihin halusin muutosta. Halu toimia ihmisten hyvinvoinnin puolesta on ollut koko elämäni keskeinen sisältö. Missään tilanteessa en ole pystynyt katsomaan hiljaa sivusta, kun koen tarvetta muutokseen.
Tämä palo on ollut myös elämäni valo. Pitkän rakennusalan yrittäjyyden lisäksi olen ollut yli 40 vuotta mukana yhteiskunnan päätöksenteossa. Olen saanut siihen luottamuksen keskittymällä lupausten sijaan keinoihin, joilla edistetään hyvinvointia ja poistetaan syyt epäkohtiin. Matkan varrella ole voinut vaikuttaa Lokalahdella, Maskussa ja eduskunnassa sekä nyt Turussa.
Ehdokkuuteni taustalla on huoli pahoinvoinnin lisääntymisestä sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen nykytilasta, jossa palvelut heikkenevät ja kustannukset nousevat. Näkemykseni mukaan kielteisen kehityksen keskeisimmät syyt liittyvät johtamiseen ja toimimattomaan tietotekniikkaan sekä sosiaali- ja terveystoimen eriseuraisuuteen. Nämä kaikki ovat osa-alueita, joista minulla on vankka kokemus ja näyttö osaamisesta, joka tuottaa hyvää tulosta. Tämä tilanteeseen tarvittava osaamiseni on syy, miksi keskusta pyysi minua ehdokkaaksi.
Tavoitteeni on ennaltaehkäisevä ihmisten hyvinvointia kohtuullisin kustannuksin parantava sote. Se edellyttää osallistavaa johtamista, joka edistää työhyvinvointia ja lisää tuottavuutta sekä keventää hallintoa. Kokemuksesta tiedän, että se helpottaa myös johtamista ja jättää aikaa keskittyä oleelliseen.
Käsitykseni on, että tavoite paremmasta on yhteinen. Mutta keinoista löytyy oleellisia eroja. Vaarana on, että entinen meno jatkuu, jos tulevilta päättäjiltä ei löydy riittävästi yhteistä näkemystä keinoista, joilla suunta kääntyy parempaan.
Äänestäjien pitääkin nyt varmistaa ketkä ovat aidosti edistämässä muutosta parempaan ja millä keinoilla.