Toimintani ryhmänjohtajana

Olen tutustunut kaikkiin päätettäviksi tuleviin asioihin ja tehnyt niistä alla olevien esimerkkien mukaisia koosteita. Ne olen lähettänyt kaikkille ryhmämme jäsenille. Niihin ja haluamiinsa lisätietoihin he ovat voineet tutustua ennen kuin olemme tehneet asioista päätöksiä.

Suhtautumisemme asioihin on tallennettu niin, että tarvittaessa voimme tarkistaa miten olemme pyrkineet asioihin vaikuttamaan.

Esim. 1.
Keskustan lähtökohdat neuvoteltaessa 2017 talousarviosta

1. Hyvinvointia edistetään tavalla, joka tasapainottaa taloutta

Talousarviossa ja sen liitteissä on hyviä kirjauksia / hankkeita ja niitä on myös käynnistetty. Näitä ovat mm.

Hyvä on, että nämä asiat tiedostetaan, sillä kehitys on huono inhimillisen ja taloudellisen sekä turvallisuuden mittareilla mitattuna. Tilastojen mukaan 5% väestöstä käyttää 70 % terveydenhuollon menoista ja 10 % käyttää niistä yli 80 %. Turussa työmarkkinatukeen menee noin 25 miljoonaa. Näin siitä huolimatta, että työllisyyspalvelukeskuksen toiminnan nettomenot ovat noin 37,5 milj.?

Nähtävissä on, että tarvittavaa muutosta rakenteisiin ei synny nykytoimilla, joista puuttuu suunnitelma tavoitteen edellyttämistä toimista ja niiden toteuttamiselle asetettu aikataulu. Yksi varoittava esimerkki tästä löytyy Kaupunginhallituksen 21.09.2015 pöytäkirjasta, jossa käsitellään tietojohtamisen kehittämistä Turun kaupungissa. Esittelytekstissä todetaan mm., että:

”Toiminnan ja talouden strategisen suunnittelun kannalta tärkeitä ennakoinnin, simuloinnin ja optimoinnin menetelmiä tai työkaluja ei toistaiseksi ole käytettävissä. Tiedon tulkinta on lähinnä kuvaavaa tai diagnosoivaa analytiikkaa. Eräänä merkittävänä syynä tähän on talousraportoinnin ja suoriteraportoinnin erillisyys. Talousraportointi perustuu SAP ERP -järjestelmän kustannuspaikkarakenteeseen, kun taas suoritteet ovat toimialojen omissa perusjärjestelmissä. Näiden yhdistämiseksi tarvitaan kustannuslaskennan kokonaisvaltaista kehittämistä ja myös uusia teknologiaratkaisuja, joiden avulla hajallaan oleva tieto saadaan kerättyä yhtenäisellä tavalla.”

Ajatus ja yritys on oikean suuntainen ja monimutkaisen esittelyn sisältä löytyy myös tiedolla johtamisen yksinkertainen ydin, joka on hyvä kustannuslaskenta (kustannustietoisuus). Se edellyttää, että: Kaikki tarvittavat työt ja prosessit määritellään selkeästi lähtien niiden tarpeesta. Sen jälkeen kaikkien tarvittavien töiden ja prosessien resurssit mitoitetaan ja hinnoitellaan oikein. Lisäksi kaikkien vastuu ja valta pitää määritellä selkeästi. Näin ei kuitenkaan ole tehty ja hankkeelle ei myöskään ole asetettu aikataulua. Eli aikaa ja rahaa käytetään ja korulauseita sorvataan mutta tarvittavat uudistukset rakenteisiin jäävät tekemättä.

Ehdotus: Kootaan asiantuntijatyöryhmä, jolle tehtäväksi annetaan selvittää syksyyn 2017 mennessä, miten hyvinvointia voidaan edistää sosiaalisten yritysten/työikäisten matalan kynnyksen avunsaantipaikoilla, yhdessä kolmannen sektorin kanssa tavalla, joka vähentää kustannuksia.

2. Taloutta tasapainotetaan tavalla, joka edistää hyvinvointia

Edellyttää kustannustietoista tiedolla johtamista:

Ehdotus: valtuuston päätettäväksi on tuotava keväällä 2017 selkeä suunnitelma miten hallinto ja muut toiminnot sopeutetaan sote/maakuntahallintouudistukseen niin, että talous saadaan tasapainoon heikentämättä palveluja. Lisäksi valtuusto edellyttää, että vuoden 2018 talousarvion laadinta perustuu rakenteellisiin uudistuksiin, joilla talous saadaan tasapainoon heikentämättä palveluja.

3. Avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään kaikessa toiminnassa

Ehdotus: Ns. Mannin työryhmän esitykset otetaan uuteen kaikkien ryhmien väliseen valmisteluun ja etsitään ratkaisu, joka tekee päätöksenteosta avointa ja läpinäkyvää. Avustusjärjestelmä uudistetaan niin, että avustusten käyttötarkoitus ja määrät perustellaan. Nämä päätökset valmistellaan ja tuodaan valtuuston päätettäväksi viimeistään syksyllä 2017.

Huom! Katso Konserniohjeet, jotka keskittävät vallan. Ja kohta palkkiot.

4.Ympäristötoimiala (nostot)